US: Miljoonat hukkaan? Näin Pirkanmaa epäonnistuu työllisyyspolitiikassaan

Pirkanmaan kunnat ovat viime vuosina panostaneet työllisyyden edistämiseen monin konkreettisin keinoin, mutta todelliset vaikutukset jäävät usein puolinaisiksi. Vaikka erilaiset yritystuet ja yhteistyöhankkeet koulutuksen järjestäjien kanssa ovat kannustettavia, niiden vaikuttavuus ei ole aina riittävä. Todellinen haaste erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien kohdalla on pysyvien työpaikkojen syntyminen.

Yhteistyömallit kuten RekryKoulutus ja TäsmäKoulutus ovat luoneet arvokkaita yhteyksiä koulutuksen ja työelämän välille, mutta osallistujamäärät jäävät liian pieniksi ja koulutukset liian lyhyiksi tuottaakseen pysyviä tuloksia. Koulutusohjelmat tulisi skaalata laajemmin aloille, joilla on selkeä työvoimapula, kuten sosiaali- ja terveysalalle sekä teknologiasektorille. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen käyttöä tulisi merkittävästi lisätä ja tehdä siitä yrityksille hallinnollisesti kevyempää.

Paikalliset investoinnit, kuten Tampereen raitiotie, luovat lyhyellä aikavälillä työpaikkoja rakennus- ja palvelualoille, mutta niiden pitkäaikaiset työllisyysvaikutukset jäävät epäselviksi. Kuntien tulisikin panostaa enemmän pk-yritysten kasvun tukemiseen ja mikroyritysten investointien helpottamiseen.

Pirkanmaan työllisyystoimet ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla jääneet liian hallinnollisiksi ja teoreettisiksi. Vaikka henkilökohtainen valmennus on arvokasta, tarvitaan vielä konkreettisempaa ohjausta ja tukea työpaikoille siirtymiseen. Nuorille suunnatut Ohjaamo-palvelut ovat lupaavia, mutta niiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta tulee parantaa huomattavasti.

Maahanmuuttajien työllistymistä on vaikeuttanut hidas ja sirpaleinen kotoutumispalveluiden järjestelmä. Vaikka uusia hankkeita kuten Tampereen Kansainvälinen osaamiskeskus on perustettu, tulokset ovat toistaiseksi vaatimattomia. Kotoutumista ja työllistymistä tulisi nopeuttaa velvoittamalla oppimaan kieli.